Luonnonfilosofian seura

In English


2019

31. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Avril Styrman
p. +358 40 7000 589
avril.styrman@gmail.com

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus:
Juha Himanka
Tarja Kallio-Tamminen
Kari Kosonen (taloud)
Viljo Martikainen
Tarkko Oksala (vpj)
Eero Rauhala
Juha Samela (siht)
Avril Styrman (pj)
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2019,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan Seuran tilille viitenumerolla 20190.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Seura on kiinnostunut eri tieteenalojen saavutuksista sekä teorioista jotka pyrkivät kuvaamaan todellisuutta ennakkoluulottomasti eri näkökulmista.  Seura ei sitoudu kritiikittä vallitseviin paradigmoihin eikä fysikalistiseen viitekehykseen vaan on avoin perustelluille vaihtoehdoille, joissa ilmaistaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti teorian metafyysinen ydin eli sen taustaoletukset, sekä sen empiirinen kattavuus eli mitä se ennustaa tai selittää. Seuran säännöt.

Kokoukset. Päämääränsä toteuttamiseksi Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Alla on luettelo Seuran tulevista tilaisuuksista. Katso myös luettelo menneistä tilaisuuksista. Useista tilaisuuksista on audio- tai videotaltiointi. Voit myös osallistua keskusteluun Seuran Facebook-ryhmässä.

Historia. Seura sai alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena Tiedekirjan myymälästä sekä e-kirjana. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.

Jäsenet. Liity jäseneksi. Jos olet Seuran jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut Seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, ilmoita sähköpostiosoitteesi Seuran sihteerille. Seurassa oli vuoden 2018 lopussa 163 jäsentä. Tietosuojaseloste.

Mitä on luonnonfilosofia? Luonnonfilosofian keskeinen tehtävä on muodostaa ymmärrettävä todellisuuskuva: ymmärtää todellisuutemme olemusta ja käyttäytymistä, ja ymmärtää ihmisen rooli siinä. Luonnonfilosofia toteuttaa tätä tehtävää pyrkimällä laaja-alaisesti analysoimaan ja ymmärtämään luonnontieteiden (kuten fysiikka, biologia, kemia, neurotieteet) teorioiden perustana olevia filosofisia lähtöolettamuksia (postuloituja luonnolakeja, aksioomeja, selittämättömiä selittäjiä), niiden käytettämiä matemaattisia ja muita malleja sekä teorioiden tuottamia tuloksia ja johtopäätöksiä todellisuutemme luonteesta. Luonnonfilosofisesta näkökulmasta filosofian ja luonnontieteen erillään oleminen ei ole maailman ymmärtämisen ja tieteellisen maailmankuvan kehityksen kannalta optimaalista. Luonnonfilosofiassa filosofia ja luonnontietede ovat yhdessä ja täydentävät toisiaan: filosofisella pohdinnalla ja analyysillä on paljon annettavaa luonnontieteiden perusteiden selvittämisessä; yhtä lailla, luonnontieteen tuloksilla on paljon annettavaa filosofialle.

Tuleva ohjelma

10.12.2019
18.15-20.00
sali 505
Timo Sajavaara: Materiaalitutkimus taideteosten tutkimuksen tukena. Taideteosten ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden ikä ja alkuperä voidaan - näin haluttaessa - selvittää luonnontieteellisin menetelmin hyvinkin luotettavasti. Eloperäiset kohteet, keramiikka ja jopa kultaesineet voidaan ajoittaa jopa muutaman vuoden tarkkuudella, ja uusilla kuvantamismenetelmillä tulevat esiin mahdollisten korjausten lisäksi myös näkyvän maalauksen alle mahdollisesti jääneet teokset. Yhdistämällä luonnontieteiden tarjoamat mahdollisuudet taidehistorialliseen osaamiseen, väärennetyt teokset voidaan lähes varmuudella tunnistaa ja aidoistakin löytää paljon uutta tietoa. Ulkopuolinen tarkkailija voisi nähdä tässä oivan liiketoiminnan mahdollisuuden mutta ovatko yksityishenkilöt ja instituutiot oikeasti kiinnostuneita oppimaan lisää teoksistaan ja maksamaan tästä tiedosta? Esityksessä perehdytään taidetutkimuksen perinteisiin ja uusimpiin menetelmiin sekä pohditaan taidekaupan toimijoiden motiiveja.


 






 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy