Luonnonfilosofian seura

In English


2017

29. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tuomo Suntola
p. +358 45 6797 819
tuomo.suntola@sci.fi

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus 2015:
Tuomo Suntola (pj)
Tarkko Oksala (vpj)
Juha Samela (siht)
Kari Kosonen (taloud)
Tarja Kallio-Tamminen
Antero Langinauer
Viljo Martikainen
Avril Styrman
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2017,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan seuran tilille viitenumerolla 20174.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, TSV:n, jäsen. Seura on toimii Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Seuran säännöt. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena kirjana Tiedekirjan myymälästä, Snellmaninkatu 13, sekä ladattavissa e-kirjana, pdf.

Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Luettelo Seuran tilaisuuksista ja niissä pidetyistä esitelmistä löytyy sivulta Esitelmät.

Liity jäseneksi. Jos olet jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, voisitko ystävällisesti ilmoittaa sähköpostiosoitteesi seuran sihteerille.

Ajankohtaista

Tuokokussa 2016 Tieteiden talolla pidetyn konferenssin Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality konferenssijulkaisu on nyt julkaistu italialaisen tieteen filosofian julkaisusarjan La Nuova Critica erikoisnumerona. Julkaisu on avattavissa linkistä http://www.arturocarsetti.it/scaricabili/La_Nuova_Critica_63-64.pdf.


Tulevia tapahtumia:

2017

Huhtikuu

4.4.  18.15 Anssi Hyytiäinen, "Epistemologia"

Epistemologia eli "tieto-oppi"pyrkii selvittämään mitä voimme tietää, millainen tieto on oikeaa tietoa ja onko tieto ylipäätään mahdollista. (505)

Jokainen maailmankuva määrittelee itse terminologian / konseptit joilla maailmaa kuvaa, jolloin nämä konseptit itsessään määrittelevät vahvasti sen millaisena maailma nähdään. Tällä tavalla jokainen maailmankuva luo oman teoreettisen ontologiansa, joka on kuitenkin vahvasti kielellisten valintojensa värittämä, ja aina muokattavissa erilaiseen terminologiaan kuten mikä tahansa ihmisten määrittelemä kieli. Tästä syystä ontologisiin kysymyksiin ei voida koskaan saada tyhjentäviä vastauksia.

Mutta riippumatta kielellisistä valinnoista, jokaista loogisesti pätevää maailmankuvaa rajoittaa tietyt epistemologiset vaatimukset, kuten johdonmukaisuus itsensä kanssa. Tällaisten vaatimusten loogisia seurauksia voidaan tutkia matematiikan avulla. Richard Staffordin matemaattinen analyysi kirjassa "The Foundations of Physical Reality" (ISBN 978-1938819094 & http://foundationsofphysics.blogspot.com) implikoi vahvoja yhteyksiä pelkkien epistemologisten vaatimusten sekä modernin fysiikan teorioiden välillä. Esitän nopean läpileikkauksen analyysin loogisista askelista, johtopäätöksistä, sekä näiden filosofisista implikaatioista. En pureudu syvällisesti matemaattisiin todisteisiin, joten matematiikan ymmärrys ei ole esityksen seuraamiseen vaadittua.

18.4.  18.15  Mirja Salkinoja-Salonen (Otsikko myöhemmin)


Toukokuu

2.5.   18.15  Ismo Koponen, "Käsitteenmuodostus fysiikassa"

Kysymys fysiikan käsitteenmuodostuksesta ulottuu kahteen kiinnostavaan suuntaan. Toinen on havaittavan todellisuuden luonne, se kohde jota käsiteet kuvaavat, ja toinen todellisuuden havaitsijan mieli ja sen rakenne. Molemmat vaikuttavat siihen millaisena voimme todellisuuden ja sen lainalaisuudet hahmottaa.  Tässä esityksessä tarkastelen näistä kahdesta suunnasta ensi sijaisesti jälkimmäistä, sillä sen mahdollisuuksien, rajojen ja rajoitusten tunnistaminen avautuu todellisuutta hahmottava mielelle helpommin ja luotettavammin kuin ensimmäisen.  Tämä ymmärrys toivottavasti auttaa myös ymmärtämään jotain siitä, missä määrin käsitteellinen tietomme voi tavoittaa todellisuuden luonteen.

Fysiikan tiedon sanotaan usein olevan empiiristä ja kokeellisen tutkimuksen tulosta.  Tämä empiirisesti saavutettu tieto esitetään pitkälle käsitteellistetyssä muodossa. Fysiikan empiirisyys myös itsessään on luonteeltaan pitkälle käsitteellistettyä siten, että kokeiden suunnittelu, niiden tulosten esittäminen ja tulosten tulkinta tapahtuvat olemassa olevan käsiterakenteen puitteissa. On vaikeaa kuvitella käsitejärjestelmästä irrallaan olevia havaintoja tai kokeellisia tuloksia. Joskus tähän teorian ja kokeen läheiseen yhteyteen viitataankin toteamukselle ”koe on teorian jatkamista toisin menetelmin”.

Toinen empirismin rinnalla vallinnut näkemys käsitteenmuodostuksesta nojautuu (väljästi ymmärrettynä) rationalismin mukaiseen ajatukseen, että on olemassa perimmäisiä ja valmiiksi olemassa olevia käsitekategorioita, ns. apriorisia käsitekategorioita, jolloin mieli voi niiden varassa, nojautumatta empiirisesti kumuloituvaan tietoon ja kokemukseen, tavoittaa tietoa maailmasta. Nämä kategoriat eivät ole kokemuksen kautta omaksuttuja vaan sisäsyntyisiä. Ne kuitenkin ohjaavat ja rajoittavat kokemusperäisen tiedon muodostumista ja omaksumista. Uudempi kognitiivinen psykologia on varsin vahvasti sitoutunut näkemykseen, että käsitteenmuodostuksessa sisäsyntyiset käsitekategoriat ovat merkittävässä asemassa ja myös rajoittavat sitä, miten mieli hahmottaa todellisuutta.

Empiristisen ja rationalistisen näkemyksen mukaiset käsitykset käsitteenmuodostuksesta poikkeavat toisistaan monissa suhteissa, erityisesti käsityksessään käsitteiden alkuperästä ja merkityksen rakentumisesta. Näkemykset eivät kuitenkaan ole toisiaan täysin poissulkevia, ja niillä on useita yhteneviä piirteitä. Näkemys käsitteistä ja niiden muodostamisesta liittyy luonnollisestikin näkemyksiin käsitejärjestelmien rakenteesta: miten käsitteet niveltyvät toisiinsa, mitä ovat mallit ja mikä on niiden suhde käsitteisiin, mitä ovat teoriat ja miten ne suhtautuvat malleihin. Ja lopuksi on myös kohdattava kysymys, miten käsitteet, mallit ja teoriat suhteutuvat todellisuuteen ja sen piirteistä tehtäviin havaintoihin.

18.5   Huom. muuttunut päivä: Tilaisuus on siirretty tiistaista 16.5. torstaihin 18.5.

18.15 Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttimekaniikan tulkinnat antavat?

Alustukset:
18.15-18.35 Paavo Pylkkänen 
18.35-18.55 Claus Montonen
18.55-19.15 Tuomo Suntola
19.15-19.55 Paneelikeskustelu ja yleisön kysymykset


 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy