Luonnonfilosofian seura

In English


2016

28. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tuomo Suntola
p. +358 45 6797 819
tuomo.suntola@sci.fi

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus 2015:
Tuomo Suntola (pj)
Tarkko Oksala (vpj)
Juha Samela (siht)
Kari Kosonen (taloud)
Tarja Kallio-Tamminen
Antero Langinauer
Viljo Martikainen
Avril Styrman
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2016,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan seuran tilille viitenumerolla 20161.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, TSV:n, jäsen. Seura on toimii Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Seuran säännöt. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on ladattavissa e-kirjana, pdf.

Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Luettelo Seuran tilaisuuksista ja niissä pidetyistä esitelmistä löytyy sivulta Esitelmät.



Tulevia tapahtumia:

Tammikuu

26.1.     18.15 Anne Pöyhönen: Kalenterin historiaa suomalaisissa riimusauvoista ja Kuun merkitys kalenterina

Vanha viikkolaskukalenteri - miten vuodenkierto merkittiin puisissa kalenterisauvoissa ennen paperialmanakan yleistymistä. Kuvia 1600-1700-lukujen riimusauvoista eli ikikalentereista, ja miten niistä luettiin vuoden kierto: viikonpäiväriimut, juhlapyhien symbolit ja kuunkierrot Metonin syklillä vuodesta ja vuosisadasta toiseen.

Kuun käyttö kalenterina Suomessa. "Kirjakuun" erkaantuminen "taivallisesta" kuusta. Kuun eri vaiheiden vanhat murresanat, ja entisajan töiden ajoittaminen kuunkierron mukaan.  Kuukausien nimien alkuperä kuunkierron nimissä. Mitä tarkoittivat "Yläkuulla ylös, alakuulla alas." ja monet muut Kuu-sananlaskut. Miksi jotain odotettiin "kuin kuuta nousevaa"?
Helmikuu

9.2.        18.15 Prof. Heikki Koivo: Automaatio - menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus

Ensimmäisenä automaatioon liittyvänä laitteena pidetään Aleksandrialaisen Ktesibioksen keksimää vesikelloa n. 270 eKr.  Usein höyrykoneen keksimistä pidetään yhtenä ihmiskunnan merkittävimmistä keksinnöistä. Sen lopullinen läpimurto tapahtui, kun James Watt vuosien 1763-75 aikana kehitti höyrykoneen nopeuden säätäjän, governorin.

James Maxwellin julkaisu ”On Governors” 1868 oli ensimmäinen säätötekniikan teoriaa käsittelevä. Hänen työtään jatkoivat matemaatikot Routh, Hurwiz ja Liapunov 1800 luvun lopussa.

Automaation kehitys 1800-luvulla oli todella nopeaa. Automaattisia säätimiä alettiin käyttää lämpötilan, paineen, nesteiden pinnankorkeuden ja pyörivien koneiden säädössä. 1900-luvun alkupuolella tulivat mukaan myös laivojen ja lentokoneiden ohjauksen automatisointi. Isä Elmer Sperry kehitti laivojen autopilotin ja poika Lawrence Sperry lentokoneiden autopilotin jo 1910 luvulla. Yksi elektroniikan tärkeimpiä keksintöjä oli Blackin takaisinkytketty vahvistin. 

Toisen maailmansodan alla alkoi tietokoneen aika. Teollisia prosesseja alettiin säätää tietokoneella ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa Monsanton tehtaalla 1959. Jo v. 1963 Enso-Gutzeitin kartonkikonetta otettiin tietokonesäädölle. Mikroprosessorien tulo johti 1975 hajautettuihin automaatiojärjestelmiin. Mikroprosessoreiden pieni koko oli yksi tekijä langattoman tietoliikenteen tehdessä läpimurron 1980-luvun alkuvuosina. Älypuhelimet ovat tätä päivää. Uusissa autoissa mikroprosessien lukumäärä on sadan molemmin puolin ja säätöpiirejä saman verran. Nykypäivänä automaation sanotaan olevan kaikkialla läsnä, kotona, töissä, matkalla, mutta useimmiten emme tiedosta sitä.

Automaatio vain lisääntyy tulevaisuudessa. Päivittäin kuulemme uutisia kuinka itseohjautuvien autojen kehittäminen sujuu. Sähköverkkojen puolella on jo 15 vuotta puhuttu älykkäästä sähköverkosta. Noin 2010 termi fiksu kaupunki tuli tutuksi tutkijoille myös Suomessa. Siihen kuuluu älykäs liikenne, älykäs terveydenhoito, älykäs rakentaminen, turvallisuus, älykäs hallinto, jne. Näihin liittyy kiinteästi myös Internet of Things (IoT). Mikromaailmassa meillä on kamerapilleri, joka lähettää koko ajan kuvia lääkärille kulkiessaan ruoansulatusjärjestelmän läpi. Verisuonissa kulkevia pieniä robotteja ollaan myös kehittämässä.
23.2.      18.15 Dos. Matti Lehtinen: Matematiikka ja luonnontieteet – yhdessä ja erikseen
Antiikin aikaan sitä, mitä nykyään kutsumme matematiikaksi, voitiin pitää luonnon yleisen rakenteen kuvaajana. Tällainen oli Eukleideen geometria. Antiikin ympyräliikkeisiin perustuva tähtitiede käytti varsin sofistikoitua matematiikkaa. Luonnontieteellisen maailmankuvan muotoutumisen ja  matemaattisen analyysin rinnakkainen kehitys ruokkivat 1600- ja 1700-luvuilla runsaasti toisiaan. Parin viime vuosisadan aikana matematiikka on kulkenut omaan abstraktioiden suuntaansa ja paljolti muotoillut kysymyksenasettelunsa vain omista lähtökohdistaan. Matematiikka on kuitenkin rakentanut  luonnontieteille mahtavan työkaluston, ja sen tuloksilla on usein konkreettinenkin merkitys,  vaikka sitä ei olisi tavoiteltu. Luultavasti niin luonnontieteille kuin matematiikalle on onneksi, että niiden suhde on joustava ja vapaa.
Maaliskuu

8.3.        17.00-20.00 An Evening with Ernst Mach.

17.00-18.45 Dr. Hayo Siemsen: Ernst Mach’s contribution to natural science.
18.45-19.00 Coffee break.
19.00-20.00 Dr. Tuomo Suntola: Quantitative expression of Mach’s principle.

22.3.      17.00 Kevätkokous.
               18.15 FT Tarja Kallio-Tamminen: Tietoisuusteema
Huhtikuu

  5.4.      18.15 Prof. Sami Pihlström: Kriittinen uskontokeskustelu

19.4.      18.15 Prof. Jussi Rastas: Entropian käsitteestä
Toukokuu

3.5.        18.15 Prof. Simo Knuuttila: Potentiaalisuus aristoteelisessa luonnonfilosofiassa

17.5.      18.15 sali 104, Prof. Jayant Narlikar: Astronomy tradition in India

20.-21.5. International Workshop: Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality

The Finnish Society for Natural Philosophy, together with The Physics Foundations Society, will arrange a two-day workshop on the theme Scientific models and a comprehensive picture of reality to be held on May 20-21, 2016 at the House of Science and Letters in Helsinki. The workshop brings together recognized philosophers, physicists and cosmologists to discuss the scientific models and the challenge of making nature understandable. The workshop calls for novel aspects of unifying theories and discusses the postulates, testability and the philosophical criteria of the theories.

Link to workshop program and registration.
Link to Physics Foundations Society.



 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy