Luonnonfilosofian seura

In English


2016

28. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tuomo Suntola
p. +358 45 6797 819
tuomo.suntola@sci.fi

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus 2015:
Tuomo Suntola (pj)
Tarkko Oksala (vpj)
Juha Samela (siht)
Kari Kosonen (taloud)
Tarja Kallio-Tamminen
Antero Langinauer
Viljo Martikainen
Avril Styrman
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2016,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan seuran tilille viitenumerolla 20161.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, TSV:n, jäsen. Seura on toimii Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Seuran säännöt. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena kirjana Tiedekirjan myymälästä, Snellmaninkatu 13, sekä ladattavissa e-kirjana, pdf.

Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Luettelo Seuran tilaisuuksista ja niissä pidetyistä esitelmistä löytyy sivulta Esitelmät.



Tulevia tapahtumia:

Syyskuu

6.9.    18.15 Mitä todellisuuskuvasta selvisi?

Toukokuussa pidetyn konferenssin ”Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality” tulosten arviointia. Kommenttipuheenvuorot: FT Eero Rauhala, FT Tarja Kallio-Tamminen, DI Heikki Mäntylä. Konferenssin esitykset on katsottavissa konfererenssiohjelmaan lisätyistä linkeistä.

20.9.  18.15 Helena Hallenberg: Keho ja mieli perinteisessä kiinalaisessa terveysajattelussa

Kiinalaisessa perinteisessä terveysajattelussa ihminen nähdään osana kaikkeutta, ja kaikki koostuu samoista materiaaleista. Pohjana on taolainen filosofia. Tärkeä on ajatus energiasta tai elinvoimasta, josta käytetään termiä qi. Esitelmässä valotetaan käsityksiä eri energioiden vaikutuksesta ihmisen kehoon ja mieleen. Kiinalaisesta terveysajattelusta ei voi puhua puhumatta samalla hengityksestä ja kehon liikkeistä. Perinteiset liikuntamuodot kuten qigong ja siitä ammentaneet kamppailutaidot kuten taijiquan toistavat tiettyjä perusajatuksia koko maailmankaikkeudessa vaikuttavista periaatteista. Kehon, hengityksen ja mielen yhteistoiminnan tulisi olla harmonista, ja päämääränä on elää Daon (Taon) mukaan.

Fil.tri Helena Hallenberg on aikaisemmin tutkinut islamilaista mystiikkaa, josta teki väitöskirjansa. Hän on myös opiskellut ja tehnyt tutkimustyötä Kiinassa ja suorittanut perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopistossa akupunktuuridiplomin. Hän antaa päätyökseen akunpunktiohoitoja, opettaa kiinalaista terveysliikuntaa qigongia ja kirjoittaa tietokirjoja. Hänen julkaisujaan ovat mm. Elämän portti. Qigong-terveysharjoitukset (Helena Hallenberg 2009) sekä vuoden 2010 Tiedekirja-palkinnon saanut Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus 2010, yhdessä Irmeli Perhon kanssa). Parhaillaan tekeillä on tietokirja paranemisesta.

Lokakuu

4.10.  18.15 Aku Kopakkala: Masennus on oudompi juttu kuin miltä se näyttääkään

Masennus on verraten tuore pulma. Se on kärsimys, joka nykyään on valloittanut monien mielen. Masennusta hoidetaan paljon. Yleensä menetelmin, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Mitä masennus on ja mistä se tuli? Miten siitä voisi päästä eroon?

Psykologi Aku Kopakkala työskenteli terveydenhuoltoyritys Mehiläisessä 10 vuotta työpsykologian ja psykoterapian palveluiden johtajana sekä sen jälkeen neljä vuotta kuntoutusjohtajana. Mehiläinen päätti irtisanoa Kopakkalan kesäkuussa 2014 sen jälkeen, kun tämä oli YLE TV1:n MOT-ohjelmassa viitannut tutkimustuloksiin, joiden mukaan SSRI-lääkkeet eivät sovellu pitkäaikaiskäyttöön ja saattavat olla syynä masennuksen kroonistumiseen.

18.10.  18.15 Riikka Stewen: Näkemisen ja katseen filosofiasta.

Valon ja näkemisen metaforat ovat aina liittyneet tietämiseen, mutta onko sillä, miten näkeminen hahmotetaan, historia? Miten näkeminen on hahmotettu taiteen ja filosofian historiassa, merkitseekö se kahden samankaltaisen kohtaamista niin kuin antiikissa ajateltiin, vai onko katse kaikkein objektiivisin keino saada tietoa ulkoisesta todellisuudesta niin kuin 1600-luvulla alkaneen länsimaisen tieteellisen ajattelun piirissä uskottiin? Liittyykö katse kosketukseen vai pysytteleekö se etäällä kohteestaan? Entä vaikuttaako se, mitä katseesta ajattelemme intersubjektiivisen maailmamme muotoutumiseen?.

Marraskuu

1.11.  18.15 Hannu Toivonen: Laskennallinen luovuus

Voivatko koneet olla luovia? Laskennallinen luovuus on tieteenala, joka pyrkii tuottamaan luovia tietokoneita, analysoimaan koneluovuutta ja kuvailemaan sitä eri näkökulmista, sekä hyödyntämään luovia koneita erilaisissa sovelluksissa. Laskennallinen luovuus käsittelee niin tieteellisiä, filosofisia kuin taiteellisiakin kysymyksiä, ja sitä voidaan pitää tekoälyn yhtenä osa-alueena. (Voiko kone olla älykäs olematta luova? Tai luova olematta älykäs?)  Hannu Toivosen puheenvuorossa annetaan yleiskuva alueesta ja sen tutkimuskysymyksistä sekä esimerkkejä Hannun tutkimusryhmän tuloksista.

Hannu Toivonen on tietojenkäsittelytieteen professori Helsingin yliopistossa. Hänen tieteellinen uransa on sisältänyt tiedonlouhinnan ja datatieteen menetelmäkehitystä sekä erilaisia sovelluksia. Nykyisin Hannun tutkimuksen painopiste on laskennallisessa luovuudessa ja erityisesti datatieteeseen perustuvissa, luoviksi oppivissa menetelmissä.

Lisätietoja:
http://www.cs.helsinki.fi/hannu.toivonen/
http://www.cs.helsinki.fi/en/discovery

15.11.  18.15 Pentti Alanen: Kieli ja maailma

Tietoa ja tiedettä tuskin voisi olla olemassa ilman kieltä. Empiiristen tieteiden keskeisenä tavoitteena on saada maailmasta oikeita, totuudenmukaisia kuvia, jotka esitetään kielen tai matemaattisten kaavojen avulla. Kielen kuvateoria on Wittgensteinin Tractatuksen keskeinen teema. Hintikan mukaan kaksi näkemystä kielen luonteesta ovat käsitys kielestä kalkyylinä ja kielestä universaalisena mediumina. Suuri osa luonnontieteilijöistä, mutta myös monet filosofit pitävät kieltä kalkyylina, joka voi kuvata maailmaa objektiivisesti. Monien filosofien, esimerkkeinä Wittgenstein, Heidegger ja Gadamer, edustaman käsityksen mukaan kieli on kuitenkin riippuvuussuhteessa maailmaan sellaisella tavalla, että yleiset väittämät maailmasta eivät ole mahdollisia. Meillä ei tämän käsityksen mukaan ole käytössämme ”Arkhimedeen pistettä” tai ”Jumalan näkökulmaa”, vaan näemme maailman kantilaisittain, sellaisena kun se meille maailman ominaisuuksista riippuvaisina olioina ilmenee. Sekä luonnontieteiden että filosofian itseymmärrykselle olisi selkeyttävää, jos eri osapuolet ymmärtäisivät oikein toistensa näkökantoja kielen luonteesta.

29.11.  17.00 Syyskokous

     18.15 Salla-Maarit Volanen: Onko tietoisuustaitojen harjoittamisesta hyötyä koulumaailmassa?

Esityksessä FT, erikoistutkija Salla-Maarit Volanen Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta ja Helsingin yliopistolta kertoo Suomen ensimmäisen tietoisuustaitojen vaikuttavuutta lasten ja nuorten parissa kartoittavan Terve Oppiva Mieli- tutkimushankkeen vaiheista, ensimmäisistä tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista (https://terveoppivamieli.fi/).

Joulukuu
13.12.  18.15 Viljo Martikainen, Alustava otsikko: Muisti, mieli ja tietoisuus.


 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy