Luonnonfilosofian seura

In English


2016

28. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tuomo Suntola
p. +358 45 6797 819
tuomo.suntola@sci.fi

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus 2015:
Tuomo Suntola (pj)
Tarkko Oksala (vpj)
Juha Samela (siht)
Kari Kosonen (taloud)
Tarja Kallio-Tamminen
Antero Langinauer
Viljo Martikainen
Avril Styrman
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2016,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan seuran tilille viitenumerolla 20161.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, TSV:n, jäsen. Seura on toimii Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Seuran säännöt. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena kirjana Tiedekirjan myymälästä, Snellmaninkatu 13, sekä ladattavissa e-kirjana, pdf.

Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Luettelo Seuran tilaisuuksista ja niissä pidetyistä esitelmistä löytyy sivulta Esitelmät.

Liity jäseneksi. Jos olet jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, voisitko ystävällisesti ilmoittaa sähköpostiosoitteesi seuran sihteerille.

Ajankohtaista

Tuokokussa 2016 Tieteiden talolla pidetyn konferenssin Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality konferenssijulkaisu on nyt julkaistu italialaisen tieteen filosofian julkaisusarjan La Nuova Critica erikoisnumerona. Julkaisu on avattavissa linkistä http://www.arturocarsetti.it/scaricabili/La_Nuova_Critica_63-64.pdf.


Tulevia tapahtumia:

2017

Tammikuu

24.1.  18.15 Timo Honkela, ”Tietokone lukemassa yli 100 miljoonaa eri kirjaa:
           Kielitieteen ja filosofian näkökulmia.”

Vuonna 2010 arvioitiin maailmassa julkaistun yli 129 miljoonaa eri kirjaa. Kirjoja ja muita painotuotteita digitoidaan eli saatetaan koneluettavaan muotoon suurin ponnistuksin eri puolilla maailmaa. Niinpä esimerkiksi Google Books -hankken ansiosta voi tarkastella, kuinka Jean Sibeliusta, Urho Kekkosta ja Georg Henrik von Wrightiä koskevien mainintojen määrä kehittyy vuosittain 1900-luvun aikana. Minkälaisia mahdollisuuksia tällaisten valtavien aineistojen saatavuudesta seuraa esimerkiksi kielitieteen tutkimuksen näkökulmasta? Mitä filosofisia kysymyksiä liittyy pyrkimyksiin edistää kielen rakenteita koskevaa tai merkittysopillista ymmärrystä aineistojen analyysin avulla? … Mikä on koneoppimisen suhde induktiiviseen ja abduktiiviseen päättelyyn? Mikä on emergenttien esitysmuotojen episteeminen status?

Timo Honkela, professor University of Helsinki, Department of Modern Languages, Language Technology, mailto:timo.honkela@helsinki.fi

Helmikuu

7.2.  18.15 Pertti Kärkkäinen, Voisiko kvanttifysiikan tulkintojen kirjoa kaventaa?

Noin 100 vuoden ajan kvanttimekaniikan yhtälöiden ratkaisut ovat tuottaneet erinomaisen tarkkoja ennusteita. Joka päivä käytämme laitteita, jotka joltain osin nojaavat kvantti-ilmiöihin, joita hallitaan noiden yhtälöiden parametrien valinnoilla. Silti fyysikot ovat edelleen kovin erimielisiä kvanttifysiikan syvällisestä tulkitsemisesta.  Niin kutsuttu Kööpenhaminan tulkinta on joskus redusoitu muotoon: ”Turpa kiinni tulkinnoista, tyytykäämme laskemaan.” Myös esitelmöitsijän aloittaessa kvanttifysiikan opintonsa tällainen näkemys ilmaistiin hieman hienovaraisemmin sanoin, mutta silti tokaisu kiteytti kurssin lähtökohdan. Wikipedia ryhmittelee kvanttifysiikan tulkintoja 16 kategoriaan. Kriteereistä riippuen olisi ollut mahdollista päätyä suurempaan tai pienempäänkin lukuun. Oleellista esityksen kannalta on tulkintojen kirjon laajuus. Se kertoo valintakriteerien valinnan vaikeudesta ja tieteenfilosofian työkalujen rajoituksista.

Kaikki tulkinnat nojautuvat viime kädessä laatijoidensa metafyysisiin olettamuksiin. On kovin epätodennäköistä, että nykyisen fysiikan keinolla niistä voitaisiin saavuttaa yhteisymmärrys. Maailman parhaimmat fyysikot ovat päätyneet katkeriinkin riitoihin niitä pohtiessaan.

Esitelmässä kuvataan aluksi kvanttifysiikan niitä piirteitä, jotka ovat haastaneet objektivistisen, positivistisen ja reduktionistisen tieteen käsityksen. Vanhentuneeksi osoittautunutta tieteen käsitystä on hyvin vaikea korvata toisella ilman tiedeyhteisön laajaa myötävaikutusta. Viime vuosisadan lopulla aloitettiin Institute of Noetic Sciences tutkimuskeskuksessa laaja työpajojen ja tutkimusten kokonaisuus, jota kutsuttiin aluksi kausaliteetti-hankkeeksi. Se päätyi tieteen filosofian perusteiden pohdintoihin. Siinä huomioitiin kolme maailmanselitystä: materialistinen ja idealistinen monismin lisäksi myös dualismi. Tuon työn aikana käsiteltiin kvanttifysiikan tulkinnan lisäksi myös monien muiden tieteen alojen ratkaisemattomia haasteita. Esitelmässä käsitellään tuolloin syntynyttä ehdotusta uudenlaiseksi epistemologiaksi. Sen laaja välitön hyväksyminen katsottiin olevan toive ajattelua. Niinpä se tarjottiin ennen muuta kannustukseksi käynnistää keskustelu uuden epistemologian tarpeellisuudesta. Esitelmän aiheen kannalta se on erityisen kiinnostava, koska se liittää kvanttifysiikan tulkintahaasteen laajempiin kysymyksiin, jopa hengellisiin.

Esitelmöitsijän väitöskirjatyö noin 40 vuoden takaa oli kokeellinen tutkimus kvantti-ilmiöstä. Teollisen uransa jälkeen hän palasi kvanttifysiikan piiriin jäätyään eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten.


21.2.  18.15 Tiina Sarja, ”Kuka oikein tietää – kun mielipide haastoi tieteen”.

Tiede on pudonnut norsunluutornistaan rytinällä alas. Ennen niin arvovaltaiset dosentit ja tutkijat on mediassa haastettu kokemuksilla ja näkemyksillä. Kuka tahansa saa sanoa etenkin ravitsemustieteestä mitä tahansa - ja häntä kuunnellaan, jos hän vain esittää asiansa karismaattisesti. Kun media tarjoilee ristiriitaisia näkemyksiä, tavallisen ihmisen valtaa hämmennys. Kuka oikein tietää? Mitä saa syödä? Onko tiede rahoittajien sanelemaa? Puheenvuorossani pohdin, mitä eroa on tieteellisellä tiedolla ja mielipiteellä, ja mitkä ovat tieteellisen tiedon vahvuudet ja heikkoudet. Otan ajankohtaisia esimerkkejä niin ilmastonmuutoksesta kuin rasvasodasta. Valotan myös, miksi media usein asettaa taviksen ja tietelijän tasa-arvoisiksi.

Tiina Sarja on kirjan "Kuka oikein tietää - Kun mielipide haastoi tieteen" kirjoittaja. Hän työskentelee tekniikan alalla ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja tiedeviestinnän maisteri.

Maaliskuu

7.3.  18.15  Matti Jalasvuori, "Virukset: olisiko meitä ilman niitä?"

Todellisuutemme muodostuu valtavasta määrästä vuorovaikutuksia, ja monista niistä toimii viruksen kaltaisia loisia. Ensimmäiset biologiset virukset syntyivät miljardeja vuosia sitten osana elämänsyntyprosessia, ehkäpä jo ennen solujen kehittymistä. Olisiko meitä edes olemassa ilman viruksia? Tai voisiko viruksen kautta ymmärtää jopa maailmankaikkeuksien evoluutiota?

 

21.3. 17.00 Kevätkokous.

18.15 Mikko Möttönen, ”Kvanttisolmu".


Huhtikuu

4.4.  18.25 Anssi Hyytiäinen, "Epistemologia"

Epistemologia eli "tieto-oppi"pyrkii selvittämään mitä voimme tietää, millainen tieto on oikeaa tietoa ja onko tieto ylipäätään mahdollista. (505)

Jokainen maailmankuva määrittelee itse terminologian / konseptit joilla maailmaa kuvaa, jolloin nämä konseptit itsessään määrittelevät vahvasti sen millaisena maailma nähdään. Tällä tavalla jokainen maailmankuva luo oman teoreettisen ontologiansa, joka on kuitenkin vahvasti kielellisten valintojensa värittämä, ja aina muokattavissa erilaiseen terminologiaan kuten mikä tahansa ihmisten määrittelemä kieli. Tästä syystä ontologisiin kysymyksiin ei voida koskaan saada tyhjentäviä vastauksia.

Mutta riippumatta kielellisistä valinnoista, jokaista loogisesti pätevää maailmankuvaa rajoittaa tietyt epistemologiset vaatimukset, kuten johdonmukaisuus itsensä kanssa. Tällaisten vaatimusten loogisia seurauksia voidaan tutkia matematiikan avulla. Richard Staffordin matemaattinen analyysi kirjassa "The Foundations of Physical Reality" (ISBN 978-1938819094 & http://foundationsofphysics.blogspot.com) implikoi vahvoja yhteyksiä pelkkien epistemologisten vaatimusten sekä modernin fysiikan teorioiden välillä. Esitän nopean läpileikkauksen analyysin loogisista askelista, johtopäätöksistä, sekä näiden filosofisista implikaatioista. En pureudu syvällisesti matemaattisiin todisteisiin, joten matematiikan ymmärrys ei ole esityksen seuraamiseen vaadittua.

18.4.  18.15  Salkinoja-Salonen (Otsikko myöhemmin)


Toukokuu

2.5.   18.15  Ismo Koponen, "Käsitteenmuodostus fysiikassa"

 

16.5  18.15  Varaus ”Tieteen filosofialle”

 


 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy