Luonnonfilosofian seura

In English


2017

29. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tuomo Suntola
p. +358 45 6797 819
tuomo.suntola@sci.fi

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus 2015:
Tuomo Suntola (pj)
Tarkko Oksala (vpj)
Juha Samela (siht)
Kari Kosonen (taloud)
Tarja Kallio-Tamminen
Antero Langinauer
Viljo Martikainen
Avril Styrman
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2017,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan seuran tilille viitenumerolla 20174.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, TSV:n, jäsen. Seura on toimii Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Seuran säännöt. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena kirjana Tiedekirjan myymälästä, Snellmaninkatu 13, sekä ladattavissa e-kirjana, pdf.

Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Luettelo Seuran tilaisuuksista ja niissä pidetyistä esitelmistä löytyy sivulta Esitelmät.

Liity jäseneksi. Jos olet jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, voisitko ystävällisesti ilmoittaa sähköpostiosoitteesi seuran sihteerille.

Ajankohtaista

Tuokokussa 2016 Tieteiden talolla pidetyn konferenssin Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality konferenssijulkaisu on nyt julkaistu italialaisen tieteen filosofian julkaisusarjan La Nuova Critica erikoisnumerona. Julkaisu on avattavissa linkistä http://www.arturocarsetti.it/scaricabili/La_Nuova_Critica_63-64.pdf.


Tulevia tapahtumia:

2017

Maaliskuu

7.3.  17.00-18.00 Matias Slavov, väitöskirjaesittely: Aika empiirisenä käsitteenä.

Tässä esitelmässä käyn tiiviisti läpi ajan filosofian ja fysiikan historiaa. Vastaan seuraavaan kysymykseen: Miten ajasta tuli filosofian ja fysiikan historian myötä empiirinen käsite? Esitelmäni rakenne on seuraava. Ensiksi esittelen kaksi vaikutusvaltaista ei-empiiristä käsitystä ajasta: Newtonin absolutistisen sekä Kantin transsendentalistisen argumentin. Toiseksi analysoin Humen ja Machin empiristiset argumentit ajan käsitteestä. Kolmanneksi osoitan, kuinka Einstein sovelsi käsite-empirismiä argumentissaan samanaikaisuuden suhteellisuudesta. Neljänneksi pohdin, mitä ongelmia jyrkkä käsite-empirismi sisältää suhteessa suppeaan suhteellisuusteoriaan (SST).
Lopuksi syvennyn ajan empiirisyyden luonteeseen. Väitän, että Einsteinin argumentti samanaikaisuuden suhteellisuudesta, ja täten SST, osoittaa että aikajärjestys inertiaalikoordinaatistossa on havaittavissa, mitattavissa ja kokeellisesti koeteltavissa. Tässä mielessä empiristinen argumentti on hyväksyttävä ja se saattaa newtonilaiset ja kantilaiset näkemykset epäilyksen alaisiksi. Toisaalta humelainen käsite-empirismi on jännitteisessä suhteessa SST:aan. Tällainen empirismi ei kykene tekemään eroa tapahtuman havaitsemisen ja sen tapahtumisen välille. Ilman realistista ontologiaa on mahdotonta selittää, miksi havaittu aikajärjestys voi olla eri kuin tapahtumien todellinen aikajärjestys ― todellinen suhteessa valittuun inertiaalikoordinaatistoon.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6731-4

18.15  Matti Jalasvuori: Virukset. Olisiko meitä ilman niitä?

Todellisuutemme muodostuu valtavasta määrästä vuorovaikutuksia, ja monista niistä toimii viruksen kaltaisia loisia. Ensimmäiset biologiset virukset syntyivät miljardeja vuosia sitten osana elämänsyntyprosessia, ehkäpä jo ennen solujen kehittymistä. Olisiko meitä edes olemassa ilman viruksia? Tai voisiko viruksen kautta ymmärtää jopa maailmankaikkeuksien evoluutiota?

Helsingin sanomissa 27.11.2015 julkaistun arvostelun Matti Jalasvuoren kirjasta "Virus. Elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja" löydät linkistä http://www.hs.fi/tiede/a1448519941929.


21.3. 17.00 Kevätkokous.

18.15 Mikko Möttönen, ”Kvanttisolmu".


Huhtikuu

4.4.  18.25 Anssi Hyytiäinen, "Epistemologia"

Epistemologia eli "tieto-oppi"pyrkii selvittämään mitä voimme tietää, millainen tieto on oikeaa tietoa ja onko tieto ylipäätään mahdollista. (505)

Jokainen maailmankuva määrittelee itse terminologian / konseptit joilla maailmaa kuvaa, jolloin nämä konseptit itsessään määrittelevät vahvasti sen millaisena maailma nähdään. Tällä tavalla jokainen maailmankuva luo oman teoreettisen ontologiansa, joka on kuitenkin vahvasti kielellisten valintojensa värittämä, ja aina muokattavissa erilaiseen terminologiaan kuten mikä tahansa ihmisten määrittelemä kieli. Tästä syystä ontologisiin kysymyksiin ei voida koskaan saada tyhjentäviä vastauksia.

Mutta riippumatta kielellisistä valinnoista, jokaista loogisesti pätevää maailmankuvaa rajoittaa tietyt epistemologiset vaatimukset, kuten johdonmukaisuus itsensä kanssa. Tällaisten vaatimusten loogisia seurauksia voidaan tutkia matematiikan avulla. Richard Staffordin matemaattinen analyysi kirjassa "The Foundations of Physical Reality" (ISBN 978-1938819094 & http://foundationsofphysics.blogspot.com) implikoi vahvoja yhteyksiä pelkkien epistemologisten vaatimusten sekä modernin fysiikan teorioiden välillä. Esitän nopean läpileikkauksen analyysin loogisista askelista, johtopäätöksistä, sekä näiden filosofisista implikaatioista. En pureudu syvällisesti matemaattisiin todisteisiin, joten matematiikan ymmärrys ei ole esityksen seuraamiseen vaadittua.

18.4.  18.15  Mirja Salkinoja-Salonen (Otsikko myöhemmin)


Toukokuu

2.5.   18.15  Ismo Koponen, "Käsitteenmuodostus fysiikassa"

 

16.5  18.15  Varaus ”Tieteen filosofialle”

 


 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy