Luonnonfilosofian seura

In English


2019

31. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Avril Styrman
p. +358 40 7000 589
avril.styrman@gmail.com

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus:
Juha Himanka
Tarja Kallio-Tamminen
Kari Kosonen (taloud)
Viljo Martikainen
Tarkko Oksala (vpj)
Eero Rauhala
Juha Samela (siht)
Avril Styrman (pj)
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2019,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan Seuran tilille viitenumerolla 20190.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seura — The Finnish Society for Natural Philosophy

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Seura on kiinnostunut eri tieteenalojen saavutuksista sekä teorioista jotka pyrkivät kuvaamaan todellisuutta ennakkoluulottomasti eri näkökulmista.  Seura ei sitoudu kritiikittä vallitseviin paradigmoihin eikä fysikalistiseen viitekehykseen vaan on avoin perustelluille vaihtoehdoille, joissa ilmaistaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti teorian metafyysinen ydin eli sen taustaoletukset, sekä sen empiirinen kattavuus eli mitä se ennustaa tai selittää. Seuran säännöt.

Kokoukset. Päämääränsä toteuttamiseksi Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Katso luettelo Seuran tilaisuuksista ja esitelmistä.

Historia. Seura sai alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena Tiedekirjan myymälästä sekä e-kirjana. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.

Jäsenet. Liity jäseneksi. Jos olet Seuran jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut Seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, ilmoita sähköpostiosoitteesi Seuran sihteerille. Seurassa oli vuoden 2017 lopussa 148 jäsentä. Tietosuojaseloste.

Uutta. Seura on julkaissut Physics Foundations Societyn kanssa uudet painokset Tuomo Suntolan kirjoista The Dynamic Universe: Toward A Unified Picture Of Physical Reality ja Tieteen lyhyt Historia. Tuomo Suntola on Seuran entinen puheenjohtaja ja vuoden 2018 Millenium-palkinnon voittaja.

Kevään 2019 tapahtumakalenteri:

22.01.2019 18.15-20.00
sali 505

FT Juha Samela: Simulointihypoteesi. Simulaatiohypoteesi on väite, jonka mukaan koko universumi, mukaan lukien me ihmiset, on keinotekoinen tietokonesimulaatio. Älykkäät olennot ovat luoneet  simulaation ja ajavat sitä käsittämättömän tehokkailla supertietokoneilla. Kyseessä ei ole pelkästään tieteiskirjallisuuden viihteellinen ajatusleikki. Simulaatiohypoteesin luonnonfilosofinen pohtiminen vie meidät nimittäin niin sanottujen perimmäisten kysymysten äärelle. Mitä ovat todellisuus ja tietoisuus? Onko tietoisuus sidottu biologiseen kehoon vai voiko tietokone tulla tietoiseksi? Onko kosmos syntynyt vai luotu? Ruotsalainen filosofi Nick Boström on tutkinut vuosien ajan simulaatiohypoteesia. Käyn esitelmässä ensin lävitse Boströmin ajattelun lähtökohtia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Sitten on vuorossa muutamien simulaatiohypoteesista esiin nousevien, maailmankuvaan liittyvien kysymysten esittely. Varmoja vastauksia ei ole, mutta pohdittavaa riittää!

05.02.2019 18.15-20.00
sali 505

FT Antti Mäkelä (Ryhmäpäällikkö/tutkija, Ilmatieteen laitos, HY): Mitä käy Suomen ilmastolle ilmastonmuutoksen edetessä? Käynnissä oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos johtuu pääasiassa kasvihuonekaasujen, ennen kaikkea hiilidioksidin määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Myös Suomen ilmasto on muuttunut ja sen arvioidaan muuttuvan edelleen. Ilmastonmuutos lisää yhteiskunnallisia riskejä ja vaikeuttaa niiden ennakointia. Riskit voivat olla voimakkaisiin sääilmiöihin liittyviä kuten tulvat, metsätuhot tai myrskyt. Ne voivat olla hitaasti eteneviä, kuten viljelyolosuhteiden heikkeneminen kuivuuden lisääntyessä tai kalalajiston muuttuminen lämpenemisen myötä. Mitä käy Suomen ilmastolle ilmastonmuutoksen edetessä?

19.02.2019 16:15-17:45
sali 104

TkT Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi I. Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Johdantona Dynaamiseen Universumiin tarkastelemme nykyisten standarditeorioiden synty- ja kehityshistoriaa. Millaisin perustein on määritelty luonnonlait, joihin nykyiset teoriamme perustuvat, ja millaisia lisäolettamuksia on havaintojen selittämiseksi jouduttu lisäämän? Miksi suhteellisuusteoriaa tarvittiin? Mitä se ratkaisi ja mitä se ei ole ratkaissut? Mihin Dynaaminen Universumi perustuu ja mitä se ratkaisee? Miten Dynaaminen Universumi syntyi, ja miten se muuttaa käsitystämme todellisuudesta?

19.02.2019 18.15-20.00
sali 104

Teemailta: Tulevaisuuden tutkimus. Luonnonfilosofian seura järjestää tilaisuuden yhdessä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa.

TkT Mikko Dufva (puheenjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry., johtava asiantuntija, Sitra): Tulevaisuusajattelu ja ennakointi Suomessa. Miten tulevaisuudesta voidaan tietää? Miten tulevaisuuteen tulisi suhtautua? Mitä tulevaisuudentutkimus ja ennakointi on ja miten niitä hyödynnetään päätöksenteossa? Tässä esitelmässä luodaan katsaus tulevaisuusajatteluun ja tulevaisuudentutkimuksen keskeisiin menetelmiin ja käydään läpi suomalaisen ennakointijärjestelmän pääpiirteet.

Dr. Sam Inkinen: ”Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet voi keksiä.” – Havaintoja aikalaisdiagnoosiin, avantgardeen ja tulevaisuusajatteluun liittyen.

Aika ja ajan henki? Uusi teknologia? Riskiyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet? Mediakulttuuri ja kommunikaation ekstaasi? Eurooppa ja hyperkytkeytynyt maailma 2028?

Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua muun muassa globalisaation, digitalisaation, tekoälyn, robotiikan ja uuden mediateknologian ympärillä. On korostettu käynnissä olevan murroksen määrällisiä ja laadullisia ulottuvuuksia. On esitetty rohkeita fantasioita ja mieltä kiihottavia utopioita – toisaalta myös negatiivisia uhkakuvia ja synkkiä dystopioita.

Teknokratian ja byrokratian ohella demokratiaa, valistuksen perinnettä ja älykästä keskustelua uhkaa oklokratia – massan ja rahvaan valta. Fyysikko, nobelisti Dennis Gaboria (1900–1979) mukaillen proaktiivinen ”tulevaisuuksien keksiminen” sekä hedelmällinen dialogi erilaisten kulttuurien, ideologioiden ja maailmankatsomusten välillä ovatkin aikalaishaasteista tärkeimpiä.

Millaisia ”potilaita” ovat jälkiteollinen aika, tulevaisuusvireinen innovaatiotalous ja medioitunut informaatioyhteiskunta kulttuurifilosofisen tarkastelun ja kriittisen aikalaisdiagnoosin kannalta? Millainen on – filosofi ja kielitieteilijä Erik Ahlmanin (1892–1952) hengessä arvioituna – nykyihmisen arvojen ja välineiden maailma? Millaisia ovat oman aikamme keskeiset Zeitgeist-virtaukset?

Moni haluaisi kulkea teologi, piispa Eino Sormusen (1893–1972) hengessä selvyyttä kohti. Mutta kuinka tämä tapahtuu käytännössä? Optimismin ja pessimismin ohella aikalaiskeskustelussa esiintyy ilahduttavasti myös meliorismi: maailmankatsomus ja elämänasenne, jossa valmistaudutaan ponnistelemaan hyvän puolesta pahaa ja kielteistä kehitystä vastaan.

Globaalissa, digitaalisessa media- ja informaatioajassa todentuviksi väitetyt vallankumoukset, transformaatiot ja harppaukset paljastuvat usein sekä todellisiksi, aikalaisia hämmentäviksi murroksiksi ja disruptioiksi että epärealistisiksi unelmiksi ja latteaksi tulevaisuusretoriikaksi. Lisäksi on todettava, että nykykeskustelussa esiintyvien käsitteiden ja teemojen taustalla vaikuttavat vanhat, historialliset ideat. Aikalaisdiagnoosin yhteydessä onkin syytä muistuttaa filosofi, psykologi, kulttuurivaikuttaja Eino Kailaa (1890–1958) mukaillen sivistyksen olevan sitä, että menneisyys on läsnä nykyisyydessä.

Toisaalta kysymys nykypäivän ja huomisen keksinnöissä, innovaatioissa ja avantgarde-virtauksissa on ihmiselle ja ihmiskulttuurille luonteenomaisista mentaliteettieroista: toiset kokevat pienentyvän, monikulttuurisen planeetan (mcluhanilainen maailmankylä, ”global village”) ja kehittyneen teknologian (esim. sähköautot, avaruusmatkat, hoivarobotit, mobiiliviestimet, tekoäly) merkityksen syvällisemmin, innostavammin ja konkreettisemmin kuin toiset.

05.03.2019 16:15-17:45
sali 104

TkT Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi II. Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Kosmologian peruskäsitteet kosmologian standardimallin ja Dynaamisen Universumin viitekehyksissä. Kvanttimekaniikan keskeiset käsitteet DU:n viitekehyksessä. Ilmiöt ja havainnot, jotka Dynaaminen Universumi selittää tarkemmin ja/tai ymmärrettävämmin kuin nykyiset standarditeoriat. Yhtenäisteorian perusteista.

05.03.2019 18.00-20.00
sali 104

TT Aku Visala (Tutkija, Dos. Systemaattisen teologian laitos, HY): Uhkaako tekoäly ihmisen itseymmärrystä? Tekoälyn kehitys on kietoutunut ihmisen itseymmärrykseen. Käsitykset ihmisyydestä ohjaavat tekoälyn kehitystä ja teknologian käyttöönotto puolestaan muokkaa itseymmärrystämme käytännössä. Tämä kietoutuneisuus voi aiheuttaa vaikeita moraalisia ongelmia, sillä identiteettimme ratkaisee sen, millaisia olioita hyväksymme moraalisen kohtelun piiriin. Ongelmia seuraa niin moraalisen kohtelun piirin laajentamisesta kuin sen rajoittamisestakin. Tutkimusta asiasta on kuitenkin vähän, joten etsin yhtäläisyyksiä tutkimuksiin, joissa on selvitetty ihmisten asenteita maan ulkopuolisen älykkyyden löytymiseen. Näissä käy ilmi, että haasteena on ihmiskeskeisyyden horjuminen. Tekoälyn kehitys haastaa ihmiskeskeiset ajattelutavat mutta tällä voi olla hankalia moraalisia seurauksia, kuten esimerkiksi rakkauden ja myötätunnon alan kapeutuminen.

19.03.2019 18.00-20.00
sali 505

Teemailta: Fenomenologia ja luonnontiede.

FT Eero Rauhala (Dos. Fysiikan laitos, HY): Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan.

FT Jussi Backman (Akatemiatutkija, JYU): Fenomenologian jälkeen: uusi materialismi ja realismi mannermaisessa filosofiassa.

02.04.2019 18.15-20.0
sali 505

FT Jani-Petri Martikainen (Yliopistonlehtori, Teknillisen fysiikan laitos, Aalto): Mikronanoista megananoihin: klassisen optiikan ja kvanttimekaniikan rajapinnassa. Keskustelemme siitä kuinka metalliset nanohiukkaset voivat muokata sähkömagneettisen kentän käytöstä ja kuinka sitä voidaan käyttää hyväksi. Perehdymme myös siihen kuinka tämänkaltaisia rakenteita hyväksi käyttäen Aalto-yliopistossa on tutkittu laserointia, Bose-Einstein kondensaatiota ja niiden välistä rajapintaa.

25.04.2019 18.15-20.00
sali 505

Teemailta. Jumalan naturalisaatio. Ihmiset menettävät kasvavissa määrin uskoaan Jumalaan, ja usko Jumalaan on vähenevässä määrin etiikan perustana. Mitä hyötyä ja mitä haittaa on siitä, että etiikka nähdään irrallisena uskosta Jumalaan?

PhD Kimmo Huovila: Usko Jumalaan etiikan perustana. Etiikkaa on pohdittu erilaisista lähtökohdista. Etiikkaan liittyvien arvojen perusteleminen on kuitenkin ongelmallista. Usko Jumalaan tarjoaa sekä tärkeää perustaa että suuntaa eettiseen pohdintaan rajoituksistaan huolimatta.

TT Olli-Pekka Vainio (Dos., Dogmatiikan yliopistolehtori, Systemaattinen teologia, HY): Jumalan funktio. Uskonnoilla, tai tarkemmin sanottuna uskonnollisella uskolla, joka kohdistuu yliluonnollisiin toimijoihin, on ollut ihmiskunnan moraalisella ja sosiaalisessa kehityksessä keskeinen rooli. Uskonnollisuus ei näytä vähenevän sekularisaation myötä, mutta uskonnollinen käyttäytyminen saa uusia muotoja. Käykö niin kuin kirjailija Chesterton ennusti jo sata vuotta sitten: Uskon puute ei merkitse uskoa ei-mihinkään, vaan se mahdollistaa uskon aivan mihin tahansa?

11.05.2019 10.00-20.00
sali 104

International Workshop: Unification in Physics and Philosophy. Laurence Gould (USA), C.S. Unnikrishnan (IN),  Ling Jun Wang (USA),  Rögnvaldur Ingthorsson  (SWE), Tuomo Suntola, Tapio Ala-Nissilä,  Heikki Sipilä, Avril Styrman, Juha Samela.



 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy