Luonnonfilosofian seura

Jäsentiedotteet

Luonnonfilosofian seuran jäsentiedote 4/2018

Arvoisat Luonnonfilosofian seuran jäsenet.

Hallitus kysyy jälleen teiltä minkälaista ohjelmaa te toivotte. Syksyn 2018 ohjelma on jo pitkälle kasassa, mutta ehdotuksennne voidaan ottaa huomioon kun hallitus alkaa suunnitella vuoden 2019 ohjelmaa. Ehdotuksenne voitte lähettää Seuran sihteerille, osoitteeseen juha.samela@pivotal.fi.

Muistakaa, että Seuran keskustelufoorumi toimii osoitteessa www.facebook.com/groups/Luonnonfilosofia/

Terveisin,

Seuran hallitus

 

 

Loppukevään ohjelma

 

17.04.2018 18.15-20.00 sali 505 Aatos Lahtinen: Mitä matematiikka on? Esityksessä tarkastellaan matematiikan syntyperää ja ominaisuuksia sekä matematiikan olemusta ajan ja paikan funktiona.


26.04.2018 17.00-19.00 sali 404 Teemailta: Luonnonfilosofian historiaa. Oppihistoriallinen seura järjestää tilaisuuden yhteistyössä Luonnonfilosofian seuran kanssa. 

Markku Roinila: Varhaismodernin luonnonfilosofian päälinjoja. Esittelen lyhyesti 1600- ja 1700-lukujen luonnonfilosofian tärkeimpiä suuntauksia piakkoin ilmestyvän ensyklopedia-artikkelini pohjalta. Keskeisenä teemana on kartesiolaisen mekanismin. okkasionalismin ja Spinozan ja Leibnizin edustaman dynaamisen luonnonfilosofian kontrastoiminen.

Avril Styrman: Ernst Machin pyrkimys fysiikan unifikaatioon. Ernst Machin luonnonfilosofian ytimessä on unifikaatio, eli pyrkimys yhtenäiseen fysiikkaan. Mach hahmotteli yhtenäisen fysiikan keskeiset komponentit: energian säilymislaki, nk. Machin periaate jonka erään muotoilun mukaan massa-objektin liikkeeseen vaikuttaa koko muun Maailmankaikkeuden massa, sekä ei-mekanistiset kausaaliset vaikutukset. Machin yleisesti tunnetut roolit Suhteellisuusteorian innoittajana, metafysiikan vastustajana, atomi-hypoteesin vastustajana, ja sloganin "fysiikan tehtävä on antaa havaintojen matemaattinen kuvaus" isänä ja näitten painotus hänen ajattelussaan tulevat ymmärrettäviksi kun ne sovitetaan hänen luonnonfilosofiaansa.

Tuomo Suntola: Miten Machin ajatukset ovat toteutuneet tieteen kehittyessä? Esityksessäni tarkastelen Machin luonnonfilosofiaa suhteessa tieteen kehitykseen ja siinä tehtyihin valintoihin. Antiikin luonnonfilosofiasta välittyi pyrkimys ensisijaisten luonnonlakien löytämiseen (Thales, Anaksimandros, Pythagoras, Herakleitos, Aristoteles…). Toisaalta antiikin tähtitiede nojautui havaintojen suoraan matemaattiseen kuvakseen mikä johti mm. planeettojen liikkeen kuvaamiseen monimutkaisen episyklijärjestelmän avulla (Eudoksos,…Ptolemaios). Pitkän hiljaisen kauden jälkeen uusi askel tieteen kehityksessä käynnistyi Kopernikuksen valankumouksesta, joka mahdollisti aurinkokunnan kuvaamisen yksinkertaisten luonnonlakien avulla, mikä käynnisti matemaattisen fysiikan voimakkaan kehittymisen (Kopernikus, Kepler, Newton, Leibniz, Laplace…). 1800-luvun lopulla käynnistynyt seuraava kehitysvaihe johti suhteellisuusteoriaan ja kvanttimekaniikkaan, ja samalla havaintokeskeisyyden uuteen nousuun (Maxwell, Boltzman, Mach, Planck, Einstein, Bohr, de Broglie, …). Vieläkö Machin periaate on kunniassa? Onko positivismi johtanut havaintojen tarkkaan kuvaamiseen kokonaisuuden hämärtymisen kustannuksella?

 

15.05.2018 18.15-20.00 sali 505 Kimmo Kaski: Geoffrey Westin kirja "Skaala: Elämän ja kuoleman universaalit lait eliöissä, suurkaupungeissa ja yhtiöissä." 

 

 

 

 

 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy