Luonnonfilosofian seura

In English


2019

31. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Avril Styrman
p. +358 40 7000 589
avril.styrman@gmail.com

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus:
Juha Himanka
Tarja Kallio-Tamminen
Kari Kosonen (taloud)
Viljo Martikainen
Tarkko Oksala (vpj)
Eero Rauhala
Juha Samela (siht)
Avril Styrman (pj)
Jyrki Tyrkkö

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2019,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan Seuran tilille viitenumerolla 20190.

LIITY JÄSENEKSI!

Hallitukset sivut

Luonnonfilosofian seuran tarkoituksena on herättää ja ylläpitää luonnontieteiden ja niiden sovellusten synnyttämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta, toimia eri tieteenalojen edustajien yhdyssiteenä näiden kysymysten valaisemisessa ja edistää yhteistoimintaa heidän välillään. Seura on kiinnostunut eri tieteenalojen saavutuksista sekä teorioista jotka pyrkivät kuvaamaan todellisuutta ennakkoluulottomasti eri näkökulmista.  Seura ei sitoudu kritiikittä vallitseviin paradigmoihin eikä fysikalistiseen viitekehykseen vaan on avoin perustelluille vaihtoehdoille, joissa ilmaistaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti teorian metafyysinen ydin eli sen taustaoletukset, sekä sen empiirinen kattavuus eli mitä se ennustaa tai selittää. Seuran säännöt.

Kokoukset. Päämääränsä toteuttamiseksi Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18:15-20:00 Tieteiden talon salissa 505, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Alla on luettelo Seuran tulevista tilaisuuksista. Katso myös luettelo menneistä tilaisuuksista. Useista tilaisuuksista on audio- tai videotaltiointi. Voit myös osallistua keskusteluun Seuran Facebook-ryhmässä.

Historia. Seura sai alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seuran toiminnasta julkaistiin vuonna 2015 perustajalleen K.V. Laurikaiselle omistettu 25-vuotishistoria, joka on saatavissa kovakantisena Tiedekirjan myymälästä sekä e-kirjana. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.

Jäsenet. Liity jäseneksi. Jos olet Seuran jäsen ja sähköpostiosoitteesi on muuttunut tai et ole saanut Seuran sähköpostitiedotteita viime kuukausina, ilmoita sähköpostiosoitteesi Seuran sihteerille. Seurassa oli vuoden 2018 lopussa 163 jäsentä. Tietosuojaseloste.

Tuleva ohjelma

15.10.2019
18.15-20.00
sali 104
Teemailta: 5G Verkko.

Tommi Toivonen, Säteilyturvakeskus: 5G-matkaviestinverkko tulee – Onko syytä huoleen? PRESENTAATIO. Uutta 5G-matkaviestinverkkoa otetaan parhaillaan käyttöön Suomessa ja muualla maailmassa. Uusi tekniikka mahdollistaa aiempaa nopeammat tiedonsiirtonopeudet muun muassa uusia taajuuskaistoja hyödyntäen. Osaa ihmisistä 5G-verkon käyttöönotto huolestuttaa. Matkaviestinverkot toimivat radiotaajuisen säteilyn avulla, jolloin ihmiset altistuvat päätelaitteiden ja tukiasemien säteilylle. Radiotaajuiselle säteilylle altistumista rajoitetaan lainsäädännöllä, joka kattaa myös 5G-verkon käyttämät taajuudet. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo Suomessa väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle. Esitys tarjoaa viranomaisen näkemyksen 5G-verkon säteilyturvallisuudesta. Esityksessä käydään läpi radiotaajuisen säteilyn turvallisuuskysymyksiä 5G-verkon näkökulmasta.

Dariusz Leszczynski: 5G ja terveys: Suuri ja tutkimaton. PRESENTAATIO. Tulollaan oleva viides sukupolvi langatonta viestintäteknologiaa on yhdistelmä tekniikoita, jotka tunnetaan jo 3G:stä, 4G:stä ja 4G LTE:stä, ja näiden lisäksi uutena tulevat millimetriaallot. Kansainväliset komiteat, kuten ICNIRP tai ICES, ja eri valtioiden säteilysuojeluviranomaiset, kuten STUK Suomessa tai ARPANSA Australiassa, pitävät 5G-säteilyä vaarattomana ihmisten terveydelle. Lukuisat aktivistien organisaatiot, kuten BioInitiative, EHT ja ICEMS, puolestaan katsovat, että tieteellisillä tutkimuksilla on jo täysin osoitettu 5G-säteilyn olevan vahingollista ihmisen terveydelle. Molemmat osapuolet liioittelevat mielipiteitään. Totuus 5G:n terveysvaikutuksista on vielä täysin epäselvä. Suurin ongelma määritettäessä aiheuttaako 5G vaaraa käyttäjille, on tutkimuksen puute 5G:n millimetriaalloilla. Ainoastaan pienessä määrässä pieniä tutkimuksia on tutkittu millimetriaaltojen biologisia vaikutuksia ja terveysvaikutuksia. Epidemiologiset tutkimukset ja vapaaehtoisten koehenkilöiden tutkimukset puuttuvat täysin. Emme yksinkertaisesti tiedä kuinka millimetriaallot vaikuttavat ihmisen terveyteen. Tällä hetkellä saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella on täysin mahdotonta tehdä mitään johtopäätöksiä 5G-säteilyn terveysvaikutuksista väestötasolla. Keskustelun vastakkaiset osapuolet ovat väitteissään väärässä, kumpikin suuntaansa liioitellen.
29.10.2019
18.15-20.00
sali 505
Tarkko Oksala: Luonnonfilosofia maailman rakentamisena. Luonnonfilosofia on käyttänyt syntyhetkestään analyysin ja synteesin menetelmää. Tällöin avainasioita ovat välittömät konstituentit ja pienimmät osat sekä syyt ja seuraukset. Rakenne- tai syy-yhteys on usein monimutkainen. Analyysin ja synteesin menetelmä voidaan yleistää koskemaan myös käytännön taitoja ja rakentamista. Systemaattinen rakentumisen käsite selventää ratkaisuja sekä teorian että käytännon puolella. Maailmanrakennuksen ideat kukoistivat etenkin luonnon tutkimuksessa ja filosofiassa 1920 ja 1930 luvulla kvanttimekaniikan, termodynamiikan ja suhteellisuusteorian innoittamina. Kosmisen rakentumisen (Weltgebäude) rinnalle nousi samalla tätä yleisempi maailman-rakentumisen ongelma (Aufbau) koskien tasapuolisesti luontoa, mieltä ja kulttuuria. Saadut tulokset unohtuivat osin kuitenkin toisen maailmansodan aikana. Nykyisin rakennus-ajattelu ilmenee mallintamisessa. Myös systeemimalli on läheistä sukua perinteiselle rakennusajattelulle. - Suomessa on kehitetty universumin malleja, jotka haastavat kansainvälisen kehityksen. Samalla staattinen rakenneajattelu on saanut uuden suunnan, kuvattaessa alkuräjähdyksessä syntynyttä laajenevaa ja muuttuvaa maailman kaikkeutta. Arvioinnin kriteerinä on tällöin ennen muuta ennusteiden tarkkuus. Myös Aufbau-ajattelu uusiutuu. Mielenkiintoisia haasteita ilmenee tavassa, jolla tarkentuva luonnontiede kuvaa mielen ja kulttuurin ilmiöitä. Tällöin rakentamisen rinnalla on kysymys maailman ja ajattelun (kognition) ”arkkitehtuurista” ja siitä, miten luonnontiedettä ja humanismia voidaan yhdistää.
12.11.2019
18.15-20.00
sali 505
Hannu Sariola: Kehitysbiologia.
26.11.2019
18.15-20.00
sali 505
Heikki Hyötyniemi: Elämän Vesistö -ajan metafysiikkaa. Esityksessä tarkastellaan ajan kulun kokemista: miten muutos ja ajan käyttäytymisen dynamiikka voidaan nähdä perustana henkilökohtaisen maailman rakentumiselle. Tarkastelujen pohjana käytetään neokybernetiikan lähestymistapoja ja energeettisen informaation käsitettä.



03.12.2019
18.15-20.00
sali 505
Teemailta: Dogmatismi tieteessä. Thomas Kuhn on opettanut meille, että tieteellinen harppaus vaatii vallankumouksen, missä vanha tiede ja metodologia korvataan uudella. Happauksia edeltää tyypillisesti dogmatismi tai pysähtyneisyyden aika, jolloin vallitsevaa paradigmaa ei haluta muuttaa eikä uusia teorioita tai lähestymistapoja hyväksytä, riippumatta niiden hyveistä. Tässä teemaillassa tarkastellaan dogmatismia nykytieteessä ja  tapoja selättää se.

Avril Styrman: Teorioiden kokonaisvaltainen arviointi aseena dogmatismia vastaan. Esitetään teorioiden kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteet. Dogmatismin aikakaudella objektiivisesti parempia teorioita ei päästetä läpi, koska ne ovat erilaisia kuin paradigmaattiset teoriat. Tämä on merkittävä este tieteen optimaaliselle edistystahdille. Vastakohtaisesti, jos tieteellinen yhteisö sitoutuisi objektiivisiin ja kokonaisvaltaisiin arviointikriteereihin, olisi tieteen edistystahti nopeampi.


Erkki Antila: Dogmatismi  ja lääketieteen evoluutio
10.12.2019
18.15-20.00
sali 505
Timo Sajavaara: Materiaalitutkimus taideteosten tutkimuksen tukena


 






 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy