Luonnonfilosofian seura

Suomeksi


2020

32. toimintavuosi

Puheenjohtaja:
Tarkko Oksala
p. +358 44 5444 873
avril.styrman@gmail.com

Sihteeri:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Hallitus:
Juha Himanka
Tarja Kallio-Tamminen (vpj)
Kari Kosonen (taloud)
Arto Mutanen
Tarkko Oksala (pj)
Eero Rauhala
Juha Samela (siht)
Esa Soini
Keijo Viitaharju

Pankkiyhteys:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Tilinumero:
FI3510193000204652
Y-tunnus 1104153-7

Seuran jäsenmaksu 2019,
20 € (opiskelijat 10 €) maksetaan Seuran tilille viitenumerolla 20190.

APPLY MEMBERSHIP!




The Finnish Society for Natural Philosophy

The Finnish Society for Natural Philosophy seeks to awaken and uphold activity and research into the philosophical questions raised by pure and applied natural science, and to bring together  the representatives of the different areas of science in these philosophical deliberations by promoting co-operatoion between them. The Society aims to study those achievements and theories of the different branches of science that strive to describe reality from different perspectives without preconceptions.  The Society does not bind itself to uncritical acceptance of  prevailing paradigms and physical conceptual frameworks but is open to soundly based alternatives where the  metaphysical core  i.e.  basis, and the empirical extent i.e. what it predicts and explains are  clearly and comprehensively expressed. Rules of the Society.

Meetings. To acieve its aims the Society arranges discussions and presentations as well as conferences. The Society convenes in autumn and spring sessions for presentations  and  discussions  on alternate tuesdays, usually at 18:15-20:00 in The House of Sciences in room 505, Kirkkokatu 6,00170 Helsinki. There is free entry to these meeytings for the general public. The Society also arranges broad-based intedisciplinary symposia, lecture series and theme evenings. See the lists of the meetings and presentations of the Society.

History. The Society, in its first form,  was a seminar series held by physics professor K. V. Laurikainen in the 1980s. The history of the activities of the Society was published in 2015 in a  25-year history volume dedicated to its founder K.V. Laurikainen and is available as a hard-back version from the Tiedekirja outlet as well as an e-book. The Society is a member of the The Federation of Finnish Learned Societies.

Members. Join as a member. If you are a member of the Society and your email address has changed or if you have not received email information sheets in the last few months, let the secretary of the Society know. In 2017 the Society had 148 members. Information security.


Forthcoming Program



21.01.2020
18.15-20.00

sali 505
Prof. Mikael Fortelius: Romahtaako biosfääri? Entä sitten? Luonnon monimuotoisuuden yhä selvemmin havaittu nopea väheneminen on nousemassa ihmiskunnan ehkä suurimmaksi haasteeksi. Tämän muutoksen luonne ja sen suhde geologisen menneisyyden biosfäärin suuriin murroksiin on myös teoreettisesti mielenkiintoinen kysymys. Esitelmässäni pyrin valottamaan asiaa sekä havaintojen että teorian kannalta. Selostan myös hieman omaa historiaani tutkijana tämän ongelman parissa.
04.02.2020
18.15-20.00

sali 505
Antti Hautamäki: Näkökulmarelativismi - Tiedon suhteellisuuden ongelma.
18.02.2020
18.15-20.00

sali 505

Kimmo Tuominen: Alkeishiukkasfysiikan standardimalli. Hiukkasfysiikan Standardimalli on kvanttikenttäteoria, joka kuvaa tunnettujen alkeishiukkasten vahvan, heikon ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen. Esitelmässäni käsittelen Standardimallin teoreettista rakennetta ja hiukkasfysiikan kokeita, joiden avulla Standardimallin mukainen ymmärrys aineen rakenteesta on vahvistettu. Lisäksi tarkastelen syitä, joiden perusteella Standardimallia voidaan joutua tulevaisuudessa laajentamaan.

Ari Lehto: Kommenttipuheenvuoro

03.03.2020 18.15-20.00
sali 505
Samuli Siltanen: Teollisuusmatematiikka
17.03.2020
18.15-20.00
sali 505
Arto Annila: Kaiken maailman kvantit.
31.03.2020
18.15-20.00
sali 505
Avril Styrman, Tuomo Suntola, Tarja Kallio-Tamminen, Heikki Sipilä: Unification in Physics and Philosophy proceedings julkaisun esittely.

14.04.2020
18.15-20.00
sali 505
Martin Heidegger ja luonnontiede
  • Jussi Backman: Heidegger ja modernin luonnontieteen metafyysiset lähtökohdat
  • Eero Rauhala: Johdattelua Heideggerin ajatteluun fysikaalisesta objektista
28.04.2020
18.15-20.00
sali 505
Tarja Kallio-Tamminen: Kvanttikognitio. Kvanttikognitiolla tarkoitetaan kvanttifysiikan perustavien lainalaisuuksien soveltamista psykologiseen ja kognitiotieteelliseen tutkimukseen. Teorian uudet piirteet kuten superpositiotilat, epälokaalisuus, ja ei-kommutatiiviset operaatiot osoittivat klassisen fysiikan kuvailutavan riittämättömäksi. Tilastollisen kvanttilogiikan myötä olioiden väliltä paljastui uudenlaisia epälokaaleja yhteyksiä. Lähestymistapa sopii luontevasti mielen ilmiöihin, joita ei voi jakaa selkeästi toisistaan riippumattomiin osatekijöihin. Kvanttikognitiota on sovellettu mm. mielentiloja, havaintoja, päättelyä, informaation prosessointia ja päätöksentekoa koskeviin kysymyksiin. Tällöin saadaan kiinnostavaa aineistoa myös aivojen ja mielen suhdetta koskevaan filosofiseen keskusteluun. Esitys pohjautuu C.B. Germannin poikkitieteelliseen väitöskirjaan A psychophysical investigation of quantum cognition: an interdisciplinary synthesis.

FT Johanna Blomqvist: kommenttipuheenvuoro.
12.05.2020
17.00-20.00
sali 505

Teemailta: Ajan arvoitus. Aika on yksi vielä ratkaisemattomista tieteen ongelmista.  Ajan arvoitusta ovat pohtineet lukemattomat filosofit, teologit ja fyysikot antiikin ajoista lähtien.  Näyttää siltä, että kukaan ei tiedä, mitä aika oikein on. Luonnonfilosofian seura järjestää 12.5.2020 teemaillan ajan arvoituksesta.

Esa Soini: Mitä aika on - tietääkö kukaan? Yleiskatsaus ajan arvoituksen ratkaisuyrityksistä ja pohdiskeluja ajan luonteesta.  Käydään läpi Aristoteleen, Augustinuksen, Isaac Newtonin, Arthur Eddingtonin, Albert Einsteinin ja Stephen Hawkingin käsityksiä ajasta. Esiin tulee myös uudempia kvanttifysiikkaan perustuvia teorioita ajasta. Aikaan liittyy monia filosofisia kysymyksiä.  Onko aika lineaarista vai syklistä? Miksi muistamme menneisyyden, mutta emme tunne tulevaisuutta? Onko ajalla alku ja loppu? Voimmeko matkustaa ajassa? Lopuksi pohditaan, onko aikaa ollenkaan olemassa.

Juha Himanka: Poincaren ja Einsteinin debatti ajasta.

Matias Slavov: Nykyhetki eternalismissa. Pohdin esitelmässäni, millä tavalla nykyhetki on olemassa. Oletan eternalismin ja sitä tukevan suhteellisuusteorian viitekehyksen. Eternalismin mukaan ajalliset sijainnit ? mennyt, nykyinen ja tuleva ? ovat yhtä todellisia. Jos 'nyt' määritellään kahden tapahtuman samanaikaisuuden avulla, kahden paikanluontoisesti erotettavan tapahtuman aikajärjestys on suhteellinen. Mikä tekee nykyisyyttä koskevista väitteistämme totta? Lähestyn ongelmaa näkökulmarealismin avulla, ja väitän, että näkökulman valinta tekee nykyhetkeä koskevat arvostelmamme tosiksi. 'Nyt' ei ole olemassa absoluuttisesti, universaalisti eikä objektiivisesti, vaan suhteellisesti, paikallisesti ja subjektiivisesti.

Avril Styrman: Leibniziläinen ratkaisu vs. suhteellisuusteorian aikakäsityksen tulkitsemis-prosessi. Filosofit ovat pohtineet suhteellisuusteoriaan pohjaavan aikakäsityksen luonnetta jo lähes sadan vuoden ajan, eikä tällä prosessille ole näkyvissä loppua. Minkowski space-time on yhteisesti hyväksytty lähtökohta, mutta tämän lisäksi oikastaan mistään suuresta kysymyksestä ei ole yhteisymmärrystä, kuten: (1) Onko entropia pätevä selitys ajan suunnalle? (2) Kulkeeko aika, ja jos niin mikä selittää ajan kulun? Vai onko ajan kulun kokemus illuusio ja mikä selittää illuusiomme? (3) Mitkä seuraavista ovat olemassa: menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus? Vaikka eternalismi missä menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat yhtälailla olemassa on perinteinen tulkinta, on se haastettu viime aikoina. Esitelmässä käydään läpi keskeiset selitysvaihtoehdot ja niiden yhteydet. Suhteellisuusteoria myös tunnetusti tuhoaa absoluuttisen samanaikaisuuden, ja sen myötä ymmärrettävän todellisuuskuvan. Vastakohtaisesti, absoluuttinen samanaikaisuus on voimassa Suntolan DU mallissa ja se on yhteensopiva presentismin kanssa. Ajan kulku voidaan selittää DU:n viitekehyksessä Leibniziläisittäin, ja ajan suunta tulee kaupan päälle.


Keskustelu ja yleisön kysymykset





 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy