Luonnonfilosofian seura

2019

31st year of activity

Chairman:
Avril Styrman
p. +358 40 7000 589
avril.styrman@gmail.com

Secretary:
Juha Samela
p. +358 50 5567 176
juha.samela@pivotal.fi

Board:
Avril Styrman (chairman)
Tarkko Oksala (vice chairman)
Juha Samela (secretary)
Kari Kosonen (treasurer)
Juha Himanka
Tarja Kallio-Tamminen
Viljo Martikainen
Eero Rauhala
Jyrki Tyrkkö

Bank account:
Nordea Pankki Oyj
Helsinki-Kruununhaka
Account number:
FI3510193000204652
Business ID 1104153-7

The Finnish Society for Natural Philosophy


The Finnish Society for Natural Philosophy seeks to awaken and uphold activity and research into the philosophical questions raised by pure and applied natural science, and to bring together  the representatives of the different areas of science in these philosophical deliberations by promoting co-operatoion between them. The Society aims to study those achievements and theories of the different branches of science that strive to describe reality from different perspectives without preconceptions.  The Society does not bind itself to uncritical acceptance of  prevailing paradigms and physical conceptual frameworks but is open to soundly based alternatives where the  metaphysical core  i.e.  basis, and the empirical extent i.e. what it predicts and explains are  clearly and comprehensively expressed. Rules of the Society.

Meetings. To acieve its aims the Society arranges discussions and presentations as well as conferences. The Society convenes in autumn and spring sessions for presentations  and  discussions  on alternate tuesdays, usually at 18:15-20:00 in The House of Sciences in room 505, Kirkkokatu 6,00170 Helsinki. There is free entry to these meeytings for the general public. The Society also arranges broad-based intedisciplinary symposia, lecture series and theme evenings. See the lists of the meetings and presentations of the Society.

History. The Society, in its first form,  was a seminar series held by physics professor K. V. Laurikainen in the 1980s. The history of the activities of the Society was published in 2015 in a  25-year history volume dedicated to its founder K.V. Laurikainen and is available as a hard-back version from the Tiedekirja outlet as well as an e-book. The Society is a member of the Board of Scientific Societies in Finland (Tieteellisten seurain valtuuskunta)

Members. Join as a member (link). If you are a member of the Society and your email address has changed or if you have not received email information sheets in the last few months, let the secretary of the Society know. In 2017 the Society had 148 members. Information security.

News. The Society has published with the Physics Foundations Society a new impression of Tuomo Suntola’s book The Dynamic Universe: Toward a Unified Picture of Physical Reality. Tuomo Suntola, a previous chairman of the Society, was awarded the 2018 Millenium Prize.



Spring 2019 events

22.01.2019 18.15-20.00
sali 505

FT Juha Samela: Simulointihypoteesi. Simulaatiohypoteesi on väite, jonka mukaan koko universumi, mukaan lukien me ihmiset, on keinotekoinen tietokonesimulaatio. Älykkäät olennot ovat luoneet  simulaation ja ajavat sitä käsittämättömän tehokkailla supertietokoneilla. Kyseessä ei ole pelkästään tieteiskirjallisuuden viihteellinen ajatusleikki. Simulaatiohypoteesin luonnonfilosofinen pohtiminen vie meidät nimittäin niin sanottujen perimmäisten kysymysten äärelle. Mitä ovat todellisuus ja tietoisuus? Onko tietoisuus sidottu biologiseen kehoon vai voiko tietokone tulla tietoiseksi? Onko kosmos syntynyt vai luotu? Ruotsalainen filosofi Nick Boström on tutkinut vuosien ajan simulaatiohypoteesia. Käyn esitelmässä ensin lävitse Boströmin ajattelun lähtökohtia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Sitten on vuorossa muutamien simulaatiohypoteesista esiin nousevien, maailmankuvaan liittyvien kysymysten esittely. Varmoja vastauksia ei ole, mutta pohdittavaa riittää!

05.02.2019 18.15-20.00
sali 505

FT Antti Mäkelä (Ryhmäpäällikkö/tutkija, Ilmatieteen laitos, HY): Mitä käy Suomen ilmastolle ilmastonmuutoksen edetessä? Käynnissä oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos johtuu pääasiassa kasvihuonekaasujen, ennen kaikkea hiilidioksidin määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Myös Suomen ilmasto on muuttunut ja sen arvioidaan muuttuvan edelleen. Ilmastonmuutos lisää yhteiskunnallisia riskejä ja vaikeuttaa niiden ennakointia. Riskit voivat olla voimakkaisiin sääilmiöihin liittyviä kuten tulvat, metsätuhot tai myrskyt. Ne voivat olla hitaasti eteneviä, kuten viljelyolosuhteiden heikkeneminen kuivuuden lisääntyessä tai kalalajiston muuttuminen lämpenemisen myötä. Mitä käy Suomen ilmastolle ilmastonmuutoksen edetessä?

19.02.2019 16:15-17:45
sali 104

TkT Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi I. Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Johdantona Dynaamiseen Universumiin tarkastelemme nykyisten standarditeorioiden synty- ja kehityshistoriaa. Millaisin perustein on määritelty luonnonlait, joihin nykyiset teoriamme perustuvat, ja millaisia lisäolettamuksia on havaintojen selittämiseksi jouduttu lisäämän? Miksi suhteellisuusteoriaa tarvittiin? Mitä se ratkaisi ja mitä se ei ole ratkaissut? Mihin Dynaaminen Universumi perustuu ja mitä se ratkaisee? Miten Dynaaminen Universumi syntyi, ja miten se muuttaa käsitystämme todellisuudesta?

19.02.2019 18.15-20.00
sali 505

Teemailta: Tulevaisuuden tutkimus. Luonnonfilosofian seura järjestää tilaisuuden yhdessä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa.

TkT Mikko Dufva (puheenjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry., johtava asiantuntija, Sitra): Tulevaisuusajattelu ja ennakointi Suomessa. Miten tulevaisuudesta voidaan tietää? Miten tulevaisuuteen tulisi suhtautua? Mitä tulevaisuudentutkimus ja ennakointi on ja miten niitä hyödynnetään päätöksenteossa? Tässä esitelmässä luodaan katsaus tulevaisuusajatteluun ja tulevaisuudentutkimuksen keskeisiin menetelmiin ja käydään läpi suomalaisen ennakointijärjestelmän pääpiirteet.

FT Sam Inkinen: Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet voi keksiä –Havaintoja aikalaisdiagnoosiin, avantgardeen ja tulevaisuusajatteluun liittyen. Aika ja ajan henki? Uusi teknologia? Riskiyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet? Mediakulttuuri ja kommunikaation ekstaasi? Eurooppa ja hyperkytkeytynyt maailma 2028? Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua muun muassa globalisaation, digitalisaation, tekoälyn, robotiikan ja uuden mediateknologian ympärillä. On korostettu käynnissä olevan murroksen määrällisiä ja laadullisia ulottuvuuksia. On esitetty rohkeita fantasioita ja mieltä kiihottavia utopioita – toisaalta myös negatiivisia uhkakuvia ja synkkiä dystopioita. Teknokratian ja byrokratian ohella demokratiaa, valistuksen perinnettä ja älykästä keskustelua uhkaa oklokratia – massan ja rahvaan valta. Fyysikko, nobelisti Dennis Gaboria (1900–1979) mukaillen proaktiivinen ”tulevaisuuksien keksiminen” sekä hedelmällinen dialogi erilaisten kulttuurien, ideologioiden ja maailmankatsomusten välillä ovatkin aikalaishaasteista tärkeimpiä.

Millaisia ”potilaita” ovat jälkiteollinen aika, tulevaisuusvireinen innovaatiotalous ja medioitunut informaatioyhteiskunta kulttuurifilosofisen tarkastelun ja kriittisen aikalaisdiagnoosin kannalta? Millainen on – filosofi ja kielitieteilijä Erik Ahlmanin (1892–1952) hengessä arvioituna – nykyihmisen arvojen ja välineiden maailma? Millaisia ovat oman aikamme keskeiset Zeitgeist-virtaukset? Moni haluaisi kulkea teologi, piispa Eino Sormusen (1893–1972) hengessä selvyyttä kohti. Mutta kuinka tämä tapahtuu käytännössä? Optimismin ja pessimismin ohella aikalaiskeskustelussa esiintyy ilahduttavasti myös meliorismi: maailmankatsomus ja elämänasenne, jossa valmistaudutaan ponnistelemaan hyvän puolesta pahaa ja kielteistä kehitystä vastaan.

Globaalissa, digitaalisessa media- ja informaatioajassa todentuviksi väitetyt vallankumoukset, transformaatiot ja harppaukset paljastuvat usein sekä todellisiksi, aikalaisia hämmentäviksi murroksiksi ja disruptioiksi että epärealistisiksi unelmiksi ja latteaksi tulevaisuusretoriikaksi. Lisäksi on todettava, että nykykeskustelussa esiintyvien käsitteiden ja teemojen taustalla vaikuttavat vanhat, historialliset ideat. Aikalaisdiagnoosin yhteydessä onkin syytä muistuttaa filosofi, psykologi, kulttuurivaikuttaja Eino Kailaa (1890–1958) mukaillen sivistyksen olevan sitä, että menneisyys on läsnä nykyisyydessä.

Toisaalta kysymys nykypäivän ja huomisen keksinnöissä, innovaatioissa ja avantgarde-virtauksissa on ihmiselle ja ihmiskulttuurille luonteenomaisista mentaliteettieroista: toiset kokevat pienentyvän, monikulttuurisen planeetan (mcluhanilainen maailmankylä, ”global village”) ja kehittyneen teknologian (esim. sähköautot, avaruusmatkat, hoivarobotit, mobiiliviestimet, tekoäly) merkityksen syvällisemmin, innostavammin ja konkreettisemmin kuin toiset.

05.03.2019 16:15-17:45
sali 104

TkT Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi II. Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Kosmologian peruskäsitteet kosmologian standardimallin ja Dynaamisen Universumin viitekehyksissä. Kvanttimekaniikan keskeiset käsitteet DU:n viitekehyksessä. Ilmiöt ja havainnot, jotka Dynaaminen Universumi selittää tarkemmin ja/tai ymmärrettävämmin kuin nykyiset standarditeoriat. Yhtenäisteorian perusteista.

05.03.2019 18.00-20.00
sali 104

TT Aku Visala (Tutkija, Dos. Systemaattisen teologian laitos, HY): Tekoäly ja itseymmärrys.

19.03.2019 18.00-20.00
sali 505

Teemailta: Fenomenologia ja luonnontiede.

FT Eero Rauhala (Dos. Fysiikan laitos, HY): Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan.

FT Jussi Backman (Akatemiatutkija, JYU): Fenomenologian jälkeen: uusi materialismi ja realismi mannermaisessa filosofiassa.

02.04.2019 18.15-20.0
sali 505

FT Jani-Petri Martikainen (Yliopistonlehtori, Teknillisen fysiikan laitos, Aalto): Mikronanoista megananoihin: klassisen optiikan ja kvanttimekaniikan rajapinnassa. Keskustelemme siitä kuinka metalliset nanohiukkaset voivat muokata sähkömagneettisen kentän käytöstä ja kuinka sitä voidaan käyttää hyväksi. Perehdymme myös siihen kuinka tämänkaltaisia rakenteita hyväksi käyttäen Aalto-yliopistossa on tutkittu laserointia, Bose-Einstein kondensaatiota ja niiden välistä rajapintaa.

25.04.2019 18.15-20.00
sali 505

Teemailta. Jumalan naturalisaatio. Ihmiset menettävät kasvavissa määrin uskoaan Jumalaan, ja usko Jumalaan on vähenevässä määrin etiikan perustana. Mitä hyötyä ja mitä haittaa on siitä, että etiikka nähdään irrallisena uskosta Jumalaan?

TT Kimmo Huovila (Ryhmänjohtaja, Leiki Oy): Usko Jumalaan etiikan perustana. Etiikkaa on pohdittu erilaisista lähtökohdista. Etiikkaan liittyvien arvojen perusteleminen on kuitenkin ongelmallista. Usko Jumalaan tarjoaa sekä tärkeää perustaa että suuntaa eettiseen pohdintaan rajoituksistaan huolimatta.

TT Olli-Pekka Vainio (Dos., Dogmatiikan yliopistolehtori, Systemaattinen teologia, HY): Jumalan funktio. Uskonnoilla, tai tarkemmin sanottuna uskonnollisella uskolla, joka kohdistuu yliluonnollisiin toimijoihin, on ollut ihmiskunnan moraalisella ja sosiaalisessa kehityksessä keskeinen rooli. Uskonnollisuus ei näytä vähenevän sekularisaation myötä, mutta uskonnollinen käyttäytyminen saa uusia muotoja. Käykö niin kuin kirjailija Chesterton ennusti jo sata vuotta sitten: Uskon puute ei merkitse uskoa ei-mihinkään, vaan se mahdollistaa uskon aivan mihin tahansa?

09.05.2019 10.00-20.00
sali 104

International Workshop: Unification in Physics and Philosophy. Laurence Gould (USA), C.S. Unnikrishnan (IN),  Ling Jun Wang (USA),  Rögnvaldur Ingthorsson  (SWE), Tuomo Suntola, Tapio Ala-Nissilä,  Heikki Sipilä, Avril Styrman, Juha Samela.



 
© 2007 - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy